Millaiset sähköautojen latauspisteet taloyhtiöön kannattaa hankkia?

Liikenne sähköistyy vinhaa vauhtia Suomessa. Sähkö- ja hybridiautojen määrän kasvaessa useat taloyhtiöt pohtivatkin, miten vastata kasvavaan lataustarpeeseen kotiparkkipaikoilla.

Kysyimme PlayGreenin asiantuntija Tuukka Hämäläiseltä, millaiset latauspisteet taloyhtiöön kannattaa hankkia, mitä ne maksavat ja miten projekti etenee.

Millaiset latauspisteet taloyhtiöön?

Latausasemiin on tarjolla erilaisia latausnopeuksia. Hitaan latauksen vaihtovirtalatureiden teho on yleensä 3,6 kW ja keskinopeiden 11–22 kW. Pikalataukseen kykenevät yli 50 kW tasavirtalaturit, joita on pääasiassa liikennöinti- ja kauppapaikoilla.

Monesti ajatellaan, että hidas lataus sopii vallan mainiosti taloyhtiöön, sillä se riittää etenkin lataushybrideille ja autot seisovat pääsääntöisesti yön yli latauspisteessä. Tuukka Hämäläinen kannustaa kuitenkin panostamaan keskinopeaan lataukseen.

– Kun taloyhtiöille tehdään infraa sähköautojen lataukseen, 11 kW on hyvä lähtökohta. Se on teho, jota valtaosa täyssähköautoista vaihtovirtapuolella ottaa vastaan. Vaikka keskinopeiden latausasemien toteuttaminen on pikkuisen isompi investointi, ne ovat mielestäni järkevää varautumista tulevaisuuteen. Hybridiautot ovat tietyllä tapaa siirtymätuote, kun taas täyssähköautot yleistyvät vauhdikkaasti.

– Pikalatausasemakin voi olla harkitsemisen arvoinen ratkaisu, erityisesti sellaisissa taloyhtiöissä, joissa asukkailla ei ole omia nimettyjä pysäköintipaikkoja, Tuukka Hämäläinen lisää.

Latausta varten on suositeltavaa hankkia laitteet, joissa on dynaaminen kuormanhallinta, etäohjausominaisuudet sekä käyttäjän tunnistus.

– Dynaamisen kuormanhallinnan ansiosta taloyhtiön infraa ei tarvitse mitoittaa teoreettisen maksimitarpeen mukaan. Jos latauksessa on samaan aikaan paljon autoja, laitteet osaavat keskenään rajoittaa virtaa, jolloin latausteho on pikkuisen pienempi.

– Käyttäjän tunnistaminen on puolestaan tärkeä ominaisuus kahdesta syystä. Ensinnäkin se mahdollistaa latauskustannusten kohdistamisen oikealle henkilölle. Toisekseen sillä estetään, etteivät taloyhtiön ulkopuoliset henkilöt pääse väärinkäyttämään latauspisteitä.

Mitä maksaa, saako tukea?

Yhden latauspaikan hinta vaihtelee hankkeen laajuudesta ja laitevalinnoista riippuen.

– Vaihteluväli on noin 500 – 3 500 €. Edullisimmin pääsee, jos autopaikoilla on jo valmiina lämmitystolpat, jotka voidaan päivittää latauspisteiksi, ja valitaan hitaaseen lataukseen tarkoitetut latauslaitteet. Hintahaarukan yläpäässä oletus on, että taloyhtiön sähköinfra kaapelointeineen joudutaan uusimaan ja latauslaitteiksi valitaan älykkäät laitteet keskinopeaan lataukseen, Tuukka Hämäläinen ynnäilee.

Valtiovalta suhtautuu suopeasti sähköautoihin, joten Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää taloyhtiöille tukea sähköautojen latausinfran rakentamiseen. Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat yhteisöt, kuten taloyhtiöt ja vuokrataloyhteisöt, sekä niiden omistamat pysäköintiyhtiöt.

ARA-avustus on 35 % toteutuneista kustannuksista, mutta kuitenkin enintään 90 000 euroa (tilanne vuonna 2022). Avustuksen saaminen edellyttää, että yhteisö rakentaa valmiuden vähintään viidelle latauspisteelle. Avustusta voi saada myös latauslaitteiden hankintaan.

Miten projekti etenee taloyhtiössä?

Jos latauspisteet toteutetaan taloyhtiön hankkeena, kyse on Suomen Kiinteistöliiton mukaan niin sanotusta tavanomaisesta uudistushankkeesta, jos latauspisteiden toteuttaminen ei vaadi muutoksia yhtiön sähköverkkoon eikä sähköliittymään. Näin ollen asiasta voidaan päättää yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksenä.

Kun yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen edistämään latauspisteiden toteuttamista, kannattaa hanke aloittaa tarvekartoituksella.

– Liikkeelle kannattaa lähteä kartoittamalla  tarpeet ja pohtimalla, missä laajuudessa latausta halutaan toteuttaa. Asukkailta ja osakkailta voi kysellä, ovatko he hankkimassa lataushybvridejä tai täyssähköautoja, Tuukka Hämäläinen vinkkaa.

Tarvekartoituksen perusteella voi käynnistää suunnittelu- ja toteutusvaiheen. Tuukka Hämäläinen kannustaa käynnistämään keskustelut asiantuntevan latauspisteiden toimittajan kanssa jo tässä vaiheessa.

– Yhteistyö kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan varmistaa, että mahdollisuudet ja tarpeet kohtaavat ja päästään suunnittelussa seuraava askel eteenpäin.

Ensimmäinen selvitettävä asia on yhtiön sähköinfra ja sen riittävyys, jotta latauspisteille saadaan virtaa.

– Lähtökohta on, että mahdollisimman paljon pyritään hyödyntämään olemassa olevaa infraa. Suomalaisten taloyhtiöiden parkkipaikoilla on yleensä lämpötolpat, jotka ovat usein päivitettävissä latauspisteiksi, mutta pitää varmistaa, että kaapelointi on riittävä ja turvallinen toteutukseen.

Latauspisteet on toki helposti toteutettavissa, vaikka sähköinfraa ei ole tai se on puutteellinen, mutta silloin investointi on suurempi. Jokainen toteutus on yksilöllinen, ja kustannuksiin vaikuttaa moni seikka, kuten sähköinfraan liittyvät tarvikkeet, latauslaitteet sekä asennukseen liittyvät työt. Hinta muuttuu esimerkiksi sen mukaan, kaivetaanko kaapelit maahan vai vedetäänkö ne parkkihallissa tai -katoksessa oleville paikoille.

– Kaikki kustannukset, tarkistukset, laskelmat ja mitoitukset selviävät yhteistyössä asiantuntijan kanssa. Asiansa osaava toimittaja hoitaa taloyhtiöille tarkoituksenmukaiset ja toimivat latauspisteet avaimet käteen -periaatteella, Tuukka Hämäläinen hymyilee.


Jouni Penttinen

Jouni Penttinen on Playgreen Finland Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja. Hän on suunnitellut aurinkosähköjärjestelmiä erilaisiin kohteisiin vuodesta 2010.